Viinakset ja Myrkyt

Viinakset

Apteekin myyntirepertuaariinhan kuului luonnollisesti sprii. Sitä ostivat ja määräsivät potilaillensa kunnanlääkäri ja kunnaneläinlääkäri. Sitä käytettiin myös apteekissa uutettaessa joistakin rohdoskasveista lääkeaineita ja osana lääkemikstuuroita.

Luumäen apteekkarit hankkivat 96 % viinansa ensin Viipurin väkiviinatehtaalta, sittemmin 1920-luvulla Valtion väkiviinatehtaalta ja vuodesta 1934 lähtien Oy Alkoholiliike Ab:lta.

Suomessa oli voimassa vuosina 1919-1932 kieltolaki, joka kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen. Kieltolain voimaantulon jälkeen resepteillä hankitun alkoholin määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Kieltolaki näkyi apteekkien pirtukulutuksessa, koska apteekit olivat ainoita laitoksia, jotka saivat myydä viinaa. Alkoholista tuli apteekeille tärkeä tulonlähde. Oma roolinsa tässä asiassa oli siis lääkäreillä ja eläinlääkäreillä. Lääkärit kirjoittivat lääkkeeksi esimerkiksi spriitä kääreisiin ja konjakkia suun kautta nautittavaksi. Eduskunta sääti 25. tammikuuta 1932 väkijuomalain, joka antoi alkoholin valmistuksen, myynnin ja maahantuonnin Oy Alkoholiliike Ab:n yksinoikeudeksi.

Eläinlääkäri Katri Helminen kirjoittaa väitöskirjassaan: Kieltolain aikana1920-luvulla ja lain kumoamisen jälkeenkin lääkealkoholien reseptitehtailu kukoisti. Väitöksessä sen ajan tunnettu eläinlääketieteen vaikuttaja ja virkamies Rainer Stenius kuvailee, miten laumoittain käy väkeä eläinlääkäreillä reseptejä hakemassa, toiset suoraan asiansa puhuen, toiset luikerrellen ja valehdellen kaikenlaisista taudeista eläimissänsä.

Kieltolain aikana ja sen jälkeenkin eläinlääkärien maine Helmisen väitöksen mukaan kyseenalaistui, kun he kirjoittelivat vuolaasti alkoholireseptejä eläinten hoitoon, mutta tosiasiassa eläinten omistajat lääkitsivät juomilla itseään. Eläinlääkärien reseptit tulivat yleisesti tunnetuiksi tavoiksi kiertää lakia.

Kieltolain aikana, 1920-luvun alussa maan apteekeista toimitettiin 4,5 miljoonaa alkoholireseptiä. Tuolloin eläinlääkärit kirjoittivat keskimäärin 1 200 alkoholireseptiä vuodessa. Jotkut lääkärit kirjoittivat sata pirtureseptiä päivässä ja välittäjät myivät niitä eteenpäin. Vasta useiden tuhansien reseptien kirjoittaminen herätti silloisen sosiaaliministeriön tarkastajien mielenkiinnon.

Alkoholireseptien kirjoittelu jatkui kieltolain jälkeenkin 1930-luvulla. Sitten annettiin suositus, jonka mukaan eläinlääkäri saisi kirjoittaa enää vain yhden pirtureseptin päivässä. 

Luumäen Apteekin vuosittaiset pirtutilausmäärät vaihtelivat 1910-1960 yleisimmin 150 litrasta 950 litraan. Poikkeusvuosiakin oli, tilattiin reilusti enemmän tai sitten ei ollenkaan, jolloin vanhat varastot riittivät tai sitten kysyntä oli pienempää. 96 %:n spirituksen lisäksi tuli valikoimaan myöhemmin ajoittain myös konjakki, viski ja madeirakin.

Apteekin alkoholin ostoa ja myyntiä tarkkailtiin huolellisesti. Ostot, reseptimääräykset ja myynnit kirjattiin kaikki omaan kirjansa.

Lääkäreiden kirjoittamien alkoholireseptien lukumäärä vaihteli, lähes poikkeuksetta se oli alle 30 kuukaudessa, mikä oli 'kohtuu'myyntiraja lääkäriä kohden. Sattui kuitenkin myös niin, että 30-luvun puolivälissä oli eläinlääkäri määrännyt hiukan yli sallitun määrän - yhteensä 491 reseptiä eli 377,8 kg spiritusta välillä joulukuusta 1935 joulukuuhun 1936. Tämä luonnollisesti selvisi piirilääkäri Niirasen tekemässä apteekkitarkastuksessa. Tämän tapauksen jälkeen ei pöytäkirjoista löytynyt huomautuksia koskien spirituksen liikamyyntiä - yhtä kertaa lukuun ottamatta.

Ennätyksen viinatilauksessa teki vuonna 1927 apteekkari Fock. Hän täytti varastoja 1465 litralla 96 % pirtua, 31 kokopullolla ja 156 puolipullolla konjakkia ja 20 puolipullolla whiskyä.

Apteekkari Karin Kailan tilauksessa vuonna 1934 oli mukana myös uusi alkoholi - madeira.

Lieneekö madeiran käyttöön syy kuumetautiin käytetyn lääkkeen valmistuksessa? Turun I kaupunginapteekkiin kuulunut "Kiinamylly" jauhoi kiinapuun kuoresta pulveria, mitä sitten uutettiin kiehuvaan veteen tai esimerkiksi madeira-viiniin. Tästä saatiin sopiva mikstuura kuumetaudin hoitoon ja myös vahvistava lääke.