Kailan sisarukset Karin ja Sulo 1933-1939

Kuva: Suomen Apteekkariliitto.
Kuva: Suomen Apteekkariliitto.

Kailan sisarukset omistivat Luumäen Apteekin kuuden vuoden ajan, ensin Karin Kaila ja hänen jälkeensä veljensä Sulo Väinö Kaila.

Apteekkari Karin Kaila (s. 1891 k.1937) luotsasi apteekkia neljän vuoden ajan 1933-1936.  Kaila oli syntynyt Pirkkalassa ja kävi koulunsa Kokkolassa, minkä jälkeen hän tuli apteekkialalle. Karin Kaila oli valmistunut proviisoriksi vuonna 1920. Ennen Luumäelle tuloaan Kaila työskenteli Savonlinnan apteekissa.  Hän opiskeli farmakologiaa myös Virossa. Luumäellä Kaila otti osaa myös lottatyöhon. Karin Kaila menehtyi Luumäellä 45 vuoden ikäisenä. (Hänestä ei ole valokuvaa). 

Sulo Väinö Kaila (s.1894 k.1939) tuli sisarensa perikunnan jälkeen Luumäen Apteekin omistajaksi vuonna 1938. hän oli valmistunut proviisoriksi vuonna 1923. Ennen Taavettiin tuloa hän oli työskennellyt ainakin Vipurissa ja saanut apteekkioikeudet Tuusniemen apteekkiin. Sulo Kaila menehtyi kotonaan Taavetissa pitkäaikaisen sairauden murtamana helmikuussa 1939 vain 44 vuoden ikäisenä. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Anni Sigrid os. Karvinen ja lapset Kyösti ja Hilkka.
(Suomen Apteekkarit 1937, Sipi Siintola)
.

Tehdasvalmisteisia lääkkeitä tuli yhä lisää markkinoille. Orionista tuli suomen suurin  lääkevalmistaja vuonna 1938, Orionin mainos Suomen Terveydenhoito-lehdessä No 8 1938. Kuva:  Digi/kansalliskirjasto.
Tehdasvalmisteisia lääkkeitä tuli yhä lisää markkinoille. Orionista tuli suomen suurin lääkevalmistaja vuonna 1938, Orionin mainos Suomen Terveydenhoito-lehdessä No 8 1938. Kuva: Digi/kansalliskirjasto.

Vuonna 1935 eduskunta hyväksyi apteekkiturvalain, joka määritteli tarkan luettelon apteekkitavaroista, joita saatiin myydä vain apteekissa. Se sisälsi myös lääkemainontaa koskevat säädökset.

Vuonna 1936 tuli myös voimaan Deklaraatiopakko: Kaikille lääkkeille sekä kotimaisille että ulkomaisille tuli ilmoittaa niiden tarkka koostumus.

Farmakopean kuudes laitos EditioSexta ilmestyi vuonna 1937. Se sisälsi noin 700 monografiaa eli lääkeainekuvausta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Apteekit olivat 1800-luvun loppuun asti lähes täysin miesten valtakuntaa. Alaa opiskelemaan pyrkivät joutuivat meillä vuoteen 1902 asti hakemaan vapautusta sukupuolestaan. Ensimmäinen nainen sai Suomessa apteekkioikeudet vuonna 1910. Naiset valtasivat kuitenkin alan varsin nopeasti: vuonna 1920 naisia oli 65 prosenttia henkilökunnasta ja vuonna 2006 heidän osuutensa oli 94 prosenttia.

Karin Kaila

Karin Kaila luotsasi apteekkia neljän vuoden ajan 1933-1936. Taavetin apteekissa hänellä oli viisi apulaista, kaksi farmaseuttia, kaksi opiskelijaa ja yksi proviisori. Karin Kaila menehtyi Luumäellä 45 vuoden ikäisenä. 

Vuonna 1937 apteekin omistivat Karin Kailan perilliset ja apteekin hoitajana oli proviisori Sigrid Ahonen os. Nyqvist. Proviisorin apuna oli opiskelija, toinen proviisori ja kaksi farmaseuttia, joista toinen oli Martta Helavaara, yksi Luumäen vanhan apteekin historian pitkäaikaisimmista farmaseuttityöntekijöistä. Martta varmasti tunsi talon tavat paremmin, kuin moni muu, sillä hän ehti työskennellä apteekissa vielä kahden seuraavankin apteekkariomistajankin kanssa. Martalle kertyi työvuosia kokonaista 17 (1937-1953). Martan mies oli Luumäellä hyvin tunnettu yhteiskuntavaikuttaja ja Kymi-yhtiön piirityönjohtaja Yrjö Helavaara.

Karin Kailan aikana asennettiin kaikkiin lattioihin korkkimatot ja tehtiin tulenkestävä lattia 30 laboratorioon. Vuonna 1934 aloitettiin alkoholien osto Oy Alkoholiliike Ab:lta. Valikoimaan tuli nyt myös madeira. Vuoden 1936 tarkastuspöytäkirjasta kävi ilmi mm., että myrkkyvarastoon tuli lisää "Arska" arsenikkipöly. 

Aikaisemmin myrkkyvalikoimassa ovat olleet ihan alusta asti eläimille tarkoitetut Fosforitaikina ja Stryktiini. Vuosien kuluessa uusia myrkyiksi luokiteltuja aineita tuli apteekkivalikoimaan harvakseltaan: hydrarg sulfueic neutrale/elohopea-rikki-yhdiste, elohopeafosfaatti, oksaalihappo, Canbergin reagenssi eli kaliumtiosyanaatti ja Keisarin vihreä. Huumeiden ja myrkkyjen osalta kirjanpitojen todettiin olevan kunnossa kaikissa tarkastuksissa. 

Vuoden 1936 pöytäkirjasta kävi myös ilmi, että silloinen kuntaa Kouvolasta käsin palveleva eläinlääkäri D. Borg/Porio oli ylittänyt alkoholimääräyksille asetetun '30 määräystä per kuukausi`* -rajan. Porion 'vuosisaldo' oli yhteensä 491 reseptiä, 377,8 kg spiritusta ajalla joulukuu 1935 - joulukuu 1936. Muut lääkärit eivät olleet ylittäneet kohtuuden rajoja.

Seuraavan vuoden tarkistuksessa on mainittu myös makroskooppiset tarkistukset. Rohdoskasvit tarkistettiin silmämääräisesti, josko niistä löytyisi hometta, hyönteisiä tai niiden toukkia. Niitä ei löytynyt tänä vuonna.

Sulo Kaila

Sulo Kaila ehti omistaa apteekin ja toimia siinä apteekkarina vain vuoden ennen poismenoaan. Vuonna 1939 Kailan menehdyttyä apteekin omistajana oli Sulo Kailan perikunta ja apteekinhoitajana Farmaseutti Joel Sormunen. Martta Helavaaran lisäksi apteekissa oli apuna kaksi opiskelijaa.


Unikkokasvin erittämästä oopiumista eristettiin jo vuonna 1805 morfiinia kipulääkkeeksi. Kansainvälisen Oopiumsopimus tuli voimaan Suomessa 1922. Se edellytti apteekkeja pitämään kirjaa huumeeksi luokitelluista aineista. Sopimusta laajennettiin ja vuonna1927 ja Suomi ratifioi laajennetun sopimuksen joulukuussa 1927. Se tuli voimaan seuraavana vuonna. Kontrolloitavien aineiden listalla oli oopiumi, morfiini, heroiini, kokaiini, kokapensaan lehdet ja kannabis.

Mainoksia 1930-luvulta.

Luo kotisivut ilmaiseksi!