Riitta Pahlman 1985-1993
Hämeenlinnasta kotoisin oleva Riitta-Liisa Pahlman (s.1946 Nokialla) valmistui proviisoriksi vuonna 1973 ja farmasian lisensiaatiksi vuonna 1978. Samana vuonna hän tuli proviisoriksi Luumäelle Saanilan apteekkiin .
Pahlman sai Luumäen Apteekin oikeudet 3.1.1984.
Ensio Saanilan jäätyä eläkkeelle tuli Pahlmanista Luumäen Apteekin apteekkari loppuvuonna 1985. Hän otti vastaan apteekin 39-vuotissyntymäpäivänään 8.11.1985.
Luumäeltä Pahlman lähti vuonna 1993 Hyvinkään Uuden Apteekin apteekkariksi.
Riitta Pahlman kuuluI Kymen Apteekkariyhdistykseen ja oli Apteekkariliiton täydennyskouluttaja Kymen läänin alueella.
Harrastuksia Luumäen aikoina olivat koirien ulkomuototuomarointi ja kankaankudonta.
Perheeseen kuuluu tytär
s.1987, yo. 2006, musiikkipedagogi Turun ammattikorkeakoulusta ja valmistuu
vuonna 2023 Italiassa musiikin maisteriksi erikoisalana barokkimusiikki.
1980-luku – lääkeuutuuksia ja paljon muutakin uutta apteekkimaailmassa
1980-luvulla tapahtui diabeteksen hoidossa huimaa edistystä. Tämän myötä tulivat apteekkiin asiakaskäyttöön verensokerimittarit ja insuliinipumput. Ensimmäiset verensokerimittarit olivat isokokoisia ja hankalakäyttöisiä. Ruiskut ja neulat olivat jo edeltävältä vuosikymmeneltä kertakäyttöisiä.
Uusia lääkeitä kehitettiin sairauksiin: Rintasyöpälääke, verenpainelääkkeitä mm. ACE-estäjiä ja kolesterolilääkkeitä mm. statiineita.
Ensimmäinen suomalaisten kehittämä lääke eläinten rauhoittamiseen tuli markkinoille vuonna 1983. Lääke hyväksyttiin myös Yhdysvaltojen markkinoille.
Apteekin
tuotevalikoiman vaihtuvuus oli jotakuinkin nopeaa. Uusia lääkkeitä tuli ja
vanhoja poistui markkinoilta. Itsehoitolääkkeet tulivat markkinoille. Apteekin
tuotevalikoimaa täydennettiin luontaistuotteilla ja jonkin verran
kosmetiikka-alan valmisteilla.
Burana tuli markkinoille jäädäkseen
Itsehoitotuotteiden suosion kasvaessa lääkkeiden brändien merkitys korostui. Orion Oy toi markkinoille "Miesmäiseen särkyyn" Buranan. Se tuli ensin reseptilääkkeenä markkinoille 1970-luvun lopulla ollen ensimmäinen uudentyyppinen, ibuprofeenia sisältävä särkylääke. Vuonna 1986 lanseerattiin 200 milligramman tabletit myös käsikauppaan. Varsinainen voittokulku alkoi kuitenkin kolme vuotta myöhemmin 400 milligramman tablettien tullessa myyntiin.
Orionin markkinoinnissa tehtiin terävä oivallus ajassa väreilevästä muutoksesta ja uusia tabletteja alettiin markkinoida "miesmäiseen särkyyn" ulkoasultaan modernin poikkeavassa pakkauksessa. Lääkemainonnan tarkastuslautakunta kielsi tämän mainonnan.
Lääkemerkki alkoi näkyä jalkapallojoukkueiden pelipaidoissa ja mäkihyppääjien kypärissä. Vähitellen Buranasta tuli ihan vaan burana, puhekielen vastine särkylääkkeelle.
Lähde ja kuva Orion Oy
Apteekkialan muutoksia 80-luvulla
Taavetissa yhteistyötä kehitettiin aivan lähinaapurina toimivan Luumäen terveyskeskuksen ja samassa talossa olevan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston kanssa. Ensimmäisenä koko maassa terveyskeskus tavallaan vuokrasi apteekin henkilökunnan hoitamaan lääkevarastoa ja huolehtimaan lääkkeiden jakelusta. Siinä säästettiin ja terveyskeskuksella oli käytettävissään apteekin koko ammatillinen tietämys.
Uuden lääkelain velvoitteiden myötä koko apteekkilaitos eli
murroskautta, mikä vaati kovasti muuntautumiskykyä ja jatkuvaa henkilökunnan
täydennyskoulutusta, Suurimpana apteekin henkilökuntaa koskettavana muutoksena oli
uusi velvoite antaa asiakkaille lääkeneuvontaa.
Nyt panostettiin hyvään asiakaspalveluun.
Vuonna 1988 merkittävä lakiuudistus oli apteekkiluvan elinikäisyyden lakkaaminen apteekkarin täytettyä 67 vuotta (myöhemmin muuttui 68 vuoteen). Tämä koski lain voimaantulon jälkeen myönnettyjä apteekkilupia.
Toinen uudistus koski apteekkiluvan myöntämisen siirtymistä Valtioneuvostolta Suomen sosiaali- ja terveyshallitukselle. Vuonna 1993 luvan myöntäminen siirtyi Lääkelaitokselle ja myöhemmin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle FIMEAlle.
Muutto vanhasta uuteen
Hetki vielä vietetään aikaa vanhassa apteekissa Riitta Pahlmanin ollessa apteekkarina. Vain muutama kuukausi on jäljellä. Kiirettä piti, normaalin apteekkiliiketoiminnan ohessa piti muuttoonkin valmistautua.
Vuoden 1986 alussa Luumäen Apteekin aikakausi vanhassa
talossa sitten päättyi ja apteekki siirtyi uuteen liikerakennukseen parin sadan
metrin päähän Taavetin keskustaan päin Marttilantiellä. Uusi apteekki avasi
ovensa asiakkaille 24.3.1986. Seitsemän
apteekkiammattilaista oli valmiina palvelemaan luumäkeläisiä entistä
tehokkaammin
Uudet tilat, uudet tuulet
Pahlman vei Luumäen Apteekin paitsi uusiin tiloihin myös uuteen aikakauteen. Apteekki uudistui ajan hengen mukaisesti. Tilat ja sisustus olivat modernin apteekin toimintaa parhaiten palvelevia. Apteekki myös tietokoneistui, mikä muutti apteekin toimintatapoja. Jokaisella apteekin henkilökunnasta oli oma tarkka työnkuvansa, niin kuin se aina on ollut apteekkialalla alkuvuosista lähtien. Asiakaslähtöinen henkilökohtainen palvelu oli koko henkilökunnan asia, sitä mitattiin asiakaskyselyilläkin. Apteekeissa valmistettiin lääkkeitä vaikkakin niiden määrä oli vähenemässä teollisen valmistuksen tieltä.
Riitta
Pahlman kertoi Luumäen Lehdessä 20.3.1986 olevansa tyytyväinen uusiin tiloihin,
joiden sisustus oli suunniteltu arkkitehdin ja koko henkilökunnan yhteistyönä. Tilat
olivat ajanmukaiset, valoisat ja avarat, vaikutti kuin neliöitä olisi ollut enemmän
kuin 134 m2 (118m2
oli apteekin tilaa ja loput sosiaalitiloja). Kalusteet olivat uudet, samoin suuri osa
työvälineistä. Sisustusvärit olivat selkeät, valkoista, mustaa ja punaista.
Erityisenä "ylellisyytenä" oli yläkerrassa henkilökunnan
sosiaalitilojen yhteydessä oma parveke, missä voitiin kesäisin juoda vaikkapa
päiväkahvit.
Uusissa tiloissa oli Riitta Pahlmanin mukaan myös otettu huomioon apteekeille vuoden 1986 vaihteessa tulleet tiukennetut määräykset. Henkilökunta tuli työpaikalle omasta sisäänkäynnistään. Sisään tulevalle tavaralle oli oma ovensa. Apteekkien puhtausvaatimukset noudattivat lääketeollisuuden sääntöjä. Vanhoissa tiloissa näiden sääntöjen seuraaminen olisi vaatinut valtavan suuren remontin. Apteekin henkilökunnan turvallisuudesta myös pidettiin huolta. Taloon asennettiin murtohälytin.
Elettiin murroskautta ja se edellytti myös henkilökunnan lisäkoulutusta liiketoiminnan kaikilla alueilla
Kymen apteekkaripiiri toimi täydennyskouluttajana ja järjesti alueen apteekeille "Parempaa palveluun" - koulutustilaisuuksia, jotka olivat ensimmäisiä laatuaan, ja jotka levisivät myös muiden apteekkariyhdistysten alueille. Koulutuksen ensimmäisessä osassa oli aiheena asiakaskeskeinen apteekki, tarkemmin apteekin visuaalinen puoli. Toisessa osassa tutustuimme markkinointiin, viestintään, pr:ään ja mainostamiseen. Kolmas osa keskittyi henkilökohtaiseen palveluun. Näihin kulutuksiin myös Luumäen Apteekin henkilökunta osallistui.
Vuonna 1986 puolet Suomen apteekeista käsitteli lääkemääräykset tietokoneilla. Luumäen apteekissakin tietokone oli lääkehyllyjen takana käytössä lokakuusta lähtien. Apteekkari Riitta Pahlmanin mielestä tämä oli paras uudistus, mitä alalla on hänen uransa aikana tapahtunut. Suuri osa paperityöstä jäi pois ja tietokone hoiti apteekkitoiminnan edellyttämät erilaiset tietojenkäsittelyprosessit nopeasti ja turvallisesti. Näin jäi enemmän aikaa varsinaiseen asiakaspalveluun ja sitä pystyttiin myös nopeuttamaan. Mikko oli apteekkiväen paras ystävä – näin apteekista todettiin.
Tietojärjestelmän edut: Lääkepakkausten kylkeen tulevat ohjeet tulostuvat nopeasti ja selkeästi. Potilasturvallisuuteen saadaan kaksinkertainen kontrollimahdollisuus aikaisempaan verrattuna. Se säästää laskutustyötä, kun suuritöiset Kelan laskutukset ja lääkäritilitykset sekä virastojen lääkelaskutukset pystytään hoitamaan järjestelmän avulla. Tulossa oli suora laskutusyhteys Kelan kanssa. Laskutusten hoito automatisoitui vielä entisestään, kun kassakone liitettiin suoraan tietojärjestelmään. Lääketilaukset tukuista oli apteekissa jo pitemmän aikaa hoidettu tietokoneella. Tietojärjestelmien katkeamattoman toiminnan takaamiseksi oli virtakatkoihin ja häiriöihin varauduttu varavirtalähteellä. (Riitta Pahlman, Luumäen Lehti 23.12.1986)
Apteekkien itsehoitolääkkeet vielä 1980-luvulla piti olla sijoitettuna tiskin taakse. Vasta 1990-luvulla palveluvalinnat tulivat yleiseksi. Aluksi täytettiin kaksi palveluvalinnan hyllyä kosmeettisilla valmisteilla. Vasta myöhemmin sijoitettiin myös lääkkeet näihin hyllyihin.
Henkilökunnan hyvinvointi oli avainasia
Vaativa asiakaspalvelun kehittäminen ja sen ylläpitäminen edellytti henkilökunnan hyvinvointia ja sitä kautta jaksamista. Yhteistuumin järjestettiin mm. työpaikkaruokailu. Apteekin tekniset loihtivat vuoroviikoin herkullisia aterioita. Eräs keitto oli varsin herkullinen, jonka valmistamiseen käytettiin kiinankaalia ja omenoita maustettuna curryllä. Kolesterolimittauksessa henkilökunnan arvot olivat hyvät.
Liikunta koettiin myös tärkeäksi. Esimerkiksi vuonna 1989 voitimme kävelykilpailussa puulakien B-sarjan (alle 10 työntekijää).
Apteekissa järjestettiin usein erilaisia asiakkaille kohdistettuja teemapäiviä. Niiden tarkoituksena oli rohkaista asiakkaita hyödyntämään apteekin tietotaitoa ja samalla toimia henkilökunnan kehittämis- ja koulutustilaisuuksina.
Tulosta ja laatua seurattiin eri keinoin
Luumäen Apteekki oli näinä vuosina keskikokoinen verrattuna muihin esim. apteekkien reseptien määrän suhteen. Vuonna 1984 oli reseptien määrä 30.392 kpl, 1985 32.775 kpl, 1986 34012 kpl, 1987 35.304, 1988 34.519 ja 1989 34.241 (Nämä tiedot löytyivät arkistoon säilytetystä kortistosta).
Muina mittareina apteekin toiminnan tehokkuutta ja laatua olivat mm. nykyäänkin käytössä olevat keinot; asiakkaiden tyytyväisyyskyselyt ja jonotusajat. Digitalisaatio oli tuonut vielä lisää mittareita.
Apteekkitarkastukset tehtiin vielä vanhaan malliin, vaikkakaan tarkastuksia Luumäen apteekissa ei ollut Riitta Pahlmanin aikana. Nykyiset tarkastukset tehdään joko paikan päällä tai etänä. Apteekkien laadunvalvonta on hyvin tarkkaa.
Apteekin 80-vuotis juhlapäivä 11.5.1989
Apteekkialalla puhallelleet uudet tuulet ovat saaneet aikaan sen, että apteekki on muuttunut enemmän ulospäin suuntautuvaksi palvelulaitokseksi yhteistyössä paikkakunnan terveydenhuollon kanssa. Niinpä oli syytä juhlistaa 80-vuotissyntymäpäivää yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kakkukahvien kera. Juhlapäivän ohjelmassa oli erilaisia asiakkaille suunnattuja ohjelmateemoja.
Hyvin luumäkeläiset uudelle apteekille löysivät. Vieraskirjan sivut täyttyivät nimistä. Nimensä kirjaan pisti maanantaina kolmisensataa kävijää, osalta jäi kuitenkin juhlahumussa kirjaamatta käyntinsä. Kukkamaljakot ja apteekkipullot täyttyivät kukkakimpuista
Apteekin teemapäivä ja kampanjailmoituksia Luumäen Lehdessä. Kuvat Apteekin arkistosta
Lähteet:
Riitta Pahlman
Luumäen Lehti 20.3.1986, 27.3.1986, 9.1.1986, 3.12.1986, 23.12.1986, 11.5.1989,
18.5.1089
Etelä-Saimaa 25.3.1986, 17.5.1989
Kouvolan Sanomat 18.3.1990, 20.5.1989
Kirsi Alastalo / Esineet: Joutsen Apteekin museo
Orion Oy