Eija Salmi on Luumäen Apteekin pitkäaikaisin työntekijä. Eija on työskennellyt apteekissa jopa neljän apteekkarin aikana, vuosina 1972–1974 Saanilan aikana ja vuosina 1976–2013 Pahlmanin, Elovaaran ja Heikkisen aikana. Apteekkivuosia on kertynyt ennätyksellinen määrä, lähes 40.

Eija oli 15-vuotias aloittaessaan asiatyttönä. Palkka oli silloin 300 mk/kk.

Myöhemmin Eija työskenteli teknisen apulaisen nimikkeellä. Vuonna 1985 hän oli Kätilöopistolla poikkeuskoulutuksessa ja valmistui sieltä lääketyöntekijäksi.

Eija kertoo ajastaan Saanilan palveluksessa:

"Arja Kiviranta (ent. Ruotsi) ja Aila Sihvonen (ent. Pekkola) olivat molemmat 'työssäopettajiani'. Arja opetti minulle käytännön hommia. Aila oli apteekkari Saanilan 'oikea käsi', kertoo Eija."

"Muistan, kun apteekkari Saanilan oli vähän huonolla tuulella ja ärhenteli meille muille mennessään konttorin puolelle, missä Aila oli. Ääni muuttui heti lauhkeaksi, kun hän totesi Aillalle: "Katsokaa neiti Pekkola, miten omenapuut kukkivat". Saanila piti meitä " kurissa", mutta oli loppujen lopuksi ihan mukava apteekkari. 

Lähes kaikissa tuotteissa oli ns. hälytyskortit kumilenkillä kiinnitettynä. Kortissa oli tiedot, milloin ja miten paljon piti tilata. Tilaus tukkuliikkeeseen tehtiin puhelimitse. 

Ailan tarinassa on kerrottu melko tyhjentävästi, minkälaista teknisen työ oli 1970-1980-luvulla. Ailan lähdettyä tuli minustakin apteekkari Saanilan luottohenkilö. Sain tehdä palkanlaskentaa ja alustavia kirjanpitohommia." kertoo Eija.

Pekka Elovaara oli rauhallinen apteekkari, eikä juuri muuttanut hyväksi todettuja toimintatapoja. Apteekissa tehtiin remontti. Projektin veti silloinen apteekinhoitaja proviisori Teppo Kylmä.
Vuonna 2002 markan muuttuminen euroksi aiheutti siirtymävaiheessa paljon työtä.