Apteekkityö ammattina

Apteekkialan koulutusta toteutettiin 1800-luvulta lähtien vanhan mestari-kisälli-toiminnan kautta. Koulutus oli oppisopimuspohjaista ja apteekkarilla oli suuri vastuu rohdosoppien siirtämistä tuleville ammattilaisille. Opiskelu tapahtui siis töitä tehden apteekissa. Farmasiaoppilaan tutkinnon suorittaminen kesti 3–6 vuotta ja proviisorin tutkinnon suorittaminen vielä 4 vuotta lisää. Proviisorin tutkinnon jälkeen pystyi suorittamaan apteekkarin tutkinnon.

Apteekin asiakaslehti Terveydeksi kuvaili vuonna 1989 alan ammattinimikkeitä työnkuvineen suuraavanlaisesti:

Apteekkari

Apteekkari on apteekin omistaja, jolle Lääkintöhallitus on myöntänyt oikeuden pitää apteekkia. Lääkintöhallituksen useiden proviisorien joukosta. valitsema ansioitunut proviisori voi ostaa vapaana olevan apteekin, jonka johtamisesta ja hoidosta hän on vastuussa.

Proviisori

Proviisori hoitaa apteekkarin alaisuudessa esimiestehtäviä. Proviisorit analysoivat lääkeraaka- aineita, tutkivat apteekissa valmistettuja lääkkeitä ja hyväksyvät ne myyntiin. Proviisorit neuvovat asiakkaita ja henkilökuntaa lääkkeiden oikeasta käytöstä sekä osallistuvat itse aktiivisesti asiakaspalveluun.

Farmaseutti

Farmaseutti valmistaa lääkkeitä ja antaa neuvoja lääkkeiden oikeasta käytöstä. Farmaseutin työn tärkein osa on asiakaspalvelu.

Apteekissa työskentelee myös niin sanottua teknistä henkilökuntaa, jolla ei ole oikeutta osallistua asiakaspalveluun. Tekniset apulaiset ja lääketyöntekijät huolehtivat tavarat niiden oikeille paikoille, purkavat tukkuliikkeiden lähetyksiä, pakkaavat apteekin omia lääkevalmisteita, käsittelevät reseptejä atk:lla eli huolehtivat siitä, että apteekin rutiinit pelaavat moitteettomasti. He hoitivat myös avustavia tehtäviä esimerkiksi pullotusta ja pussitusta.

Lähde: Terveydeksi-lehti no 1/1989